Kesäretki Nokia-Tampere 16.-17.7.2025

Nokian kesäteatterin lavasteita ja Angliakin oli toimintakuntoinen!

Vaikuttaa siltä, että kesäiset retket kesäteatteria katsomaan ovat jäämässä vakituiseen ohjelmistoomme, sillä sellaiselle lähdimme nyt kolmatta kertaa, tällä kertaa helteen keskellä.

Tämän kesän retkemme suuntautui Pirkanmaalle ja mukaan lähti Helsingistä 25 retkeilijää ja porukkamme täydentyi vielä Tampereella viidellä hengellä illan ajaksi. Näinollen  Nokian kesäteatterin penkeillä istui lopulta 30 meidän ryhmämme jäsentä.

Matkan ensimmäinen etappi Helsingistä lähdön jälkeen päättyi Tampereelle Sokos hotelli Torniin, jonne kirjauduimme sisään ja hetkisen hengähdettyämme huoneissamme siirryimme takaisin bussiin ja suuntasimme kohti Nokiaa. Tampereelta mukaan lähtevät liittyivät tässä vaiheessa joukkoomme.

Sokos Hotelli Torni

Hotellin värikäs käytävä

Nokialla ohjelmassa oli ensin ruokailu Ravintola Villa Silvassa ja vatsat täynnä jatkoimme Nokian Työväenteatterin kesäteatterille, jossa ohjelmistossa oli Tapio Rautavaaran elämästä kertova esitys ”Sininen uni”.

Villa Silva oli viehättävä vanha edustushuvila, joka oli joskus toiminut tyttöjen ammattikoulunakin.

Kauniisti remontoitu vanha rakennus, jossa oli myös idyllinen puutarha-alue pöytineen.

Teksti kuvan alla: Alftanin huvila, myöhemmin tyttöjen ammattikoulu

Ruokailun jälkeinen tauko puutarhassa

Teatteriesitys "Sininen uni" oli elämänmakuinen ja koskettava tarina koko kansan rakastamasta Tapio Rautavaarasta. Näyttelijät osasivat tehtävänsä ja tutut laulut viihdyttivät yleisöä kuljettaen katsojia matkalle Tapsan lapsuudesta urheiluareenoille ja musiikki-ja elokuvatähteyteen.

Rautavaarojen perhealbumikuvia

Erityisesti lapsinäyttelijät jäivät omaan mieleeni, upeaääninen Pikku-Tapsaa esittänyt  Valtteri Kuikka lauloi todella hienosti, mutta hyvin lauloi myös Tapsaa esittänyt Jari Välimäkikin.

Esiintyjät kiittävät

Väliajalla nautittu kahvi ja erityisesti suklaaviineri vei melkein kielen mennessään.

Ilta oli helteisen lämmin, joten teatterissa ei vilu tullut eikä hyttysetkään suuremmin häirinneet.

Teatteriesityksen jälkeen bussimme kuljetti meidän takaisin Tampereelle, jonne Helsingistä tulleet jäivät yöksi Suomen korkeimpaan hotelliin, Torniin. Illan päätteeksi tapasimme vielä Moro Sky Barissa hotellimme katolla ja ihailimme korkealta Tampereen maisemia ja laskevan auringon suomaa taidetta.

Torstaiaamuna 17.7. nautimme hotelliaamiaisen (mustalla makkaralla) entiseen veturitalliin tehdyssä ravintolassa.

Komea Näsilinnan talo oli vaikea saada kuvaan

Aamiaisen jälkeen päiväohjelmaan oli valittu käynti Näsilinnassa museo Milavidassa.

Täällä meidät otti huomaansa palvelijatar, joka hoiti roolinsa mukaisesti opastuksen kertoen tarinoita Finlaysonin puuvillatehtaan omistaneesta Nottbeckin tehtailijasuvun elämästä talossa palvelijan silmin nähtynä.

Palvelijatar-opas eläytyi kertomukseen hyvin

Entiset asukkaat olivat läsnä vahanukkeina

Rooliopastuksen jälkeen oli vielä aikaa katsella talossa esillä ollutta toista näyttelyä ”Bravissimo, pukuloistoa Rooman oopperasta”, jossa oli esillä 38 loisteliasta pukua Rooman oopperasta yli sadan vuoden ajalta.

Museovierailulta lähdimme  bussillamme pienelle ajelulle katselemaaan Tampereen Pispalan kaupunginosaa. Ylhäällä harjulla jalkauduimme hetkiseksi ihailemaan harjun rinteillä sijaitsevia taloja ja niiden kattojen ylitse näkyvää auringossa paistattelevaa upeaa järvimaisemaa.

Maisemaa Pispalanharjulta

Paluumatkalla teimme vielä pysähdyksen Riihimäellä ja nautimme kahvin kera uunilämpimät, valtavat korvapuustit Lasimuseon Ravintola Fasetissa. Tämän jälkeen pikainen piipahdus  läheisessä Ullan Pakarissa ja jotain herkkuleipäpusseja sieltä taisi mukaan myös tarttua.

Loppumatka Helsinkiin sujui mukavasti ilmastoidussa bussissa ja perillä helteinen sää taas muistutti olemassaolostaan. Kesäretki oli tehty!