Päiväretki Verlaan ja Vuohijärvelle 19.8.2026
Elokuun 19. päivä päätimme vielä toteuttaa tänä kesänä yhden päiväretken. Mukaan saimme 22 retkeläistä Maailmanperintökohde Verlan puuhiomoon ja pahvitehtaaseen Verlan kylään, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päästä Kouvolan keskustasta.
Verlasta jatkoi bussimatkamme vielä läheiseen Vuohijärven luonto-ja kulttuuritalolle Reidar Särestöniemi Experience -taidenäyttelyyn.
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas pääsi UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1996 syystä, että ”tehdas ja tehdasalueeseen liittyvä asutus ovat erinomainen ja huomattavan hyvin säilynyt esimerkki siitä pienimuotoisesta, maaseudulle syntyneestä paperimassa-ja pahviteollisuudesta, joka 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa menestyi hyvin sekä Euroopan pohjoisosissa että Pohjois-Amerikassa, mutta josta vain muutama on säilynyt meidän päiviimme.”
Verlan tehdasrakennukset olivat aluksi hirsirakenteisia, mutta pahvikuivaamon tuhouduttua tulipalossa1893 tilalle muurattiin nykyinen punatiilinen kuivaamo ja myöhemmin myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin tiilestä.
Puuhiomo aloitti toimintansa vaatimattomissa puitteissa 1872. Tämä hiomo paloi jo vuonna 1874 ja rakennettiin uudelleen ja sen yhteyteen myös pahvitehdas vuonna 1882.
Verlan tehtaan päätuotteena oli kuusipuusta valmistettu valkoinen puupahvi, jota tehtiin erivahvuisina laatuina. Sitä käytettiin erilaisiin pakkauksiin ja rasioihin ja eräät tärkeimmistä tilaajista olivat kirjansitomot. Pahvia käytettiin myös koulujen opetuspahvien taustapahvina ja pahvia myytiin ympäri maailmaa.
Aloitimme opastuskierroksemme oppaamme Laurin opastuksella kuorimosta, josta etenimme hiomon ja kokoojakone-alueen kautta kuivaamoon ja lopulta lajittelusalin kautta kiilottamoon.
Kierroksen lopuksi näimme 1960 -luvulla kuvatun dokumenttifilmin, joka sitoi hienosti näkemämme työalueet yhteen, koska siinä näytettiin tehdas vielä täydessä toiminnassa ja näin oppaan kertoma ja nähtyjen laitteiden käsittely tuli hyvin ymmärretyksi työntuoksinassa.
Kuinka raskasta työnteko tehtaassa on ollutkaan!
Kierroksen jälkeen siirryimme kesäiselle keittolounaalle Patruunan Pytinkiiin. Tämä asuinrakennus, jossa ravintola nyt sijaitsee, on valmistunut vuonna 1885 silloisen itävaltalaissyntyisen patruunan Gottlieb Kreidlin toimesta.
Rakennusta oli vielä laajennettu kymmenen vuotta myöhemmin.
Pääsimme ruokailemaan tänä keväänä pitkän restauroinnin jälkeen avattuun rakennukseen ja tilat olivatkin kyllä upeassa kunnossa.
Ympäristö oli upea, mutta itse ruoka tuotti hieman pettymystä mauttomuutensa vuoksi.
Ruokailun jälkeen oli runsaasti aikaa tutustua alueeseen ja jokainen varmaan löysi mieleistänsä katseltavaa alueen erilaisista rakennuksista ja patruunan puistosta/hyötypuutarhasta. Myllytuvan yläkerrassa oli keramiikkanäyttely ja monenlaista ostettavaa oli tarjolla alueen putiikeista.
Osa retkeläisistä käveli läheiselle kalliomaalausten katselutasanteelle ihmettelemään vasta vuonna 1974 löydettyjä esihistoriallisia kalliomaalauksia, joista osan arvellaan olevan jopa 7000 vuotta vanhoja. Vedestä nousevaan kallioseinään on kuvattu ihmishahmoja ja hirviä. Hieman hankala niitä oli kyllä enää havaita kalliosta…
Seuraavaksi matkasimme Vuohijärvelle, jonne Taidekeskus Salmela oli järjestänyt Reidar Särestöniemi Experience-näyttelyn Vuohijärven Luonto-ja kulttuuritalolle.
Täällä saimme aluksi alkuopastuksen näyttelyyn ja taideteoksiin tutustumisen jälkeen nautimme maittavat korvapuusti-kahvit kulttuuritalon Kahvila Kaakkurissa ennen paluuta Helsinkiin.
Oli mielenkiintoista nähdä myös Särestöniemen vähemmän tunnettua, varhaisempaa tuotantoa.
Kiitokset kaikille mukana viihtyneille! Sää oli hieman vaihteleva, mutta ei tahtia haitannut!
Comments