13.10. aamuyön tunteina joukko matkailijoita kokoontui Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Lento lähti jo klo 6.00, joten yön nukkuminen oli yhdellä jos toisella ollut heikonlainen, mutta
matkaintoa riitti jokaisella.
Lentokoneen vaihto sujui täydellisesti Münchenissä, jatkolento lähti viereiseltä portilta.
Perillä Bilbaon kentällä meitä oli vastassa oppaamme Marja-Liisa Lehtonen, joka opasti meidät
käytössämme olevaan bussiin ja matka alkoi. Pian kuitenkin selvisi, että kaksi henkilöä oli jäänyt matkasta kentälle ja pyörähdimme noutamaan myös heidät mukaan autoon.
Nämä henkilöt olivat matkatoimiston hankkimia osallistujia, sillä oma ryhmämme ei ihan täyttänyt matkalle tarvittavaa lukumäärää ja näinollen matkalla oli kahdeksan yhdistyksen ulkopuolista osallistujaa. Onni meille, näin saimme matkamme toteutettua ja nämä reissaajat sopeutuivat mainiosti seuraamme.
Noin 1,5 tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme viehättävään San Sebastianin (baskin kielellä Donostia) rantakaupunkiin. Lämpötila oli helteinen. Pienen kävelymatkan päätteeksi saavuimme lounaspaikkaamme Sidreria Beharriin. Heti ravintolaan astuttuamme upeat Pintxos-tarjottimet -baskilaisia herkkuja- osuivat silmiimme.
Meidän lounastilamme oli ravintolan alakerrassa, jossa myös sijaitsivat ravintolan siiderisammiot.
Paikallinen siideri ei ole samanlaista, mihin olemme tottuneet vaan väriltään harmaata ja sitä juodaan vain pienin siemauksin. Ruokalistamme koostui siiderissä kypsytetyistä maustemakkaran paloista, täytetystä munakkaasta ja rasvaisesta possunlihasta kyytipoikana viinejä.
Jälkiruokana juustoa hillohyytelön ja pähkinöiden kera.
Melko raskas lounas! Ruokailun lomassa saimme seurata paikallisten siiderilasin täyttökäsittelyä.
Lounastelun jälkeen teimme kävelykierroksen San Sebastianin vanhassa kaupungissa (Parte Vieja). San Sebastian toimi kauniina rantalomakohteena vuosina 1880-1950 ollen myös kuninkaallisten ja aateliston kesänviettokohde, jossa mm. kuningattaret Maria Cristina ja Victoria Eugenia sekä kuningas Alfonso XIII ja Alban herttuatar viettivät kesiä.
Kierroksen jälkeen kirjauduimme hotelliimme Barcelo Costa Vasca, joka sijaitsi vajaan kilometrin päässä Ondaretan hiekkarannasta ja kuninkaallisesta Miramar-palatsista -kuningatar Isabel II:n kesänviettopaikka.
14.10. nautimme mahtavan hotelliaamiaisen- tässä hotellissa varmasti jokainen löysi mieleistään suuhunpantavaa runsaasta ja monipuolisesta tarjonnasta.
Aamiaisen jälkeen nousimme bussiimme ja matka suuntautui kohti Ranskaa ja sen puolella sijaitsevaa Baskimaan osaa pääkohteenamme Biarritzin kaupunki, jonne oli noin tunnin ajomatka. Biarritz sijaitsee n. 18 kilometrin päästä Espanjan rajasta.
Kuninkaallisten ja aristokraattien aikanaan suosimassa kaupungissa ohitimme aluksi valtavan luxushotelli Hotel du Palais`n, joka sijaitsee Napoleon III entisen kesäpalatsi Villa Eugenien yhteydessä ja päädyimme valtavan 73 metriä korkean 1830-luvulla rakennetun majakan (Phare de Biarritz) juurelle, josta käsin Biarritzin ranta- ja kaupunkimaisema avautui hienosti merelle ja silmillemme.
Ymmärtää hyvin, että nykyisin kaupunki on purjehtijoiden, surffareiden ja golffaajien suosiossa.
Täältä palasimme kaupunkiin ja laskeuduimme autosta Casinon luona ja kävelimme rantabulevardia pitkin ihastellen toisella puolen merta ja laskuveden vallassa olevaa rantaa ja toisella puolen kaupungin linnamaisia rakennuksia ja tutustuimme mm. vanhaan kalasatamaan ja kauppahalliin. Rantakalliolla kimmelteli merimiehiä suojeleva Neitsyt Marian patsas.
Lounaspaikkana oli historiallinen, aikanaan kuninkaallistenkin suosima ravintola Miremont, jossa nautimme ankkalounaan.
Pieni ukkosmyrsky saapui kaupunkiin ja tarkemmat ostoskierroskävelyt jäivät tekemättä rajun kuurosateen vuoksi, mutta elegantti kaupunkitunnelma jäi hyvin mieleen.
Palasimme San Sebastianiin ja ilta oli vapaa.
Itse käytin sen nousemalla Igueldo-vuoren huipulle vanhalla natisevalla vuonna 1912 rakennetulla puufunikulaarilla ihailemaan San Sebastianin kaupunkia yläilmoista ja sen jälkeen kävelyretkellä rantakatua pitkin ”El Peine del Viento”-kuvaveistokselle (suom. tuulikampa) ja lopuksi iltapalaksi nautin pari maukasta pintxos-leipästä viinilasillisen kera rantaravintolassa.
15.10. Aamiaistankkauksen jälkeen bussi starttasi kohti Pamplonan kaupunkia, jossa tutustuimme oppaamme seurassa härkäjuoksun reittiin. Reitin pituus on n. 800 metriä.
Pamplonassa järjestetään aina heinäkuussa suojeluspyhimys Ferminin muistoksi San Fermin-festivaali, jonka yhteydessä suoritetaan 7.7. härkäjuoksu. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1911 alkaen. Tapahtuma tuli kansainvälisesti tunnetuksi Ernest Hemingwayn kirjoittaman romaanin ”Ja aurinko nousee” kautta.
Pamplonasta ajoimme Villatuertan kylään, jossa aluksi nautimme Aroa-viinitilalla todella runsaasta lounaasta. Vai mitä sanotte: kaikille kolme eri alkupalaa, mm. tattirisottoa, pääruokana valiten joko lohta tai lihaa ja jälkiruokavaihtoehtojakin oli valinnan mukaan useita.
Ruokailtuamme teimme kierroksen viinitilan tiloissa ja maistelimme viinejä.
Ilta oli vapaa ja vietimme sen piipahtaen San Sebastianin vanhassa kaupungissa.
16.10. Viimeinen mahtava aamiainen San Sebastianissa vatsoissamme jätimme tämän kauniin kaupungin ja matkasimme pieneen Guernican kaupunkiin, joka on historiansa vuoksi tärkeä ja mielenkiintonen vierailukohde Baskimaalla.
Kaupungin keskustassa on parlamenttitalo ja täällä Bizkaian maakunnan talossa baskit ovat kokoontuneet päättämään asioistaan samalla paikalla kasvaneen tammen alle keskiajalta lähtien. Ensimmäinen puu istutettiin jo 1300-luvulla. Guernican tammesta on muodostunut yleisesti tunnettu baskien vapauden symboli. Edelleen paikalla kasvaa tammi, mutta sitä emme tällä kertaa päässeet näkemään.
Kävimme kuitenkin ihailemassa kopiota Pablo Picasson upeasta mosaiikkitaideteoksesta. Picasso maalasi vuoden 1937 pommituksen kauhuista teoksen, josta tuli yksi taiteilijan kuuluisimmista töistä. Alkuperäinen teos on esillä Reina Sofian taidemuseossa Madridissa.
Jatkoimme matkaa kohti Bilbaon kaupunkia ja siellä teimme aluksi kävelykierroksen vanhassa kaupungissa eli Casco Viejossa ja piipahdimme myös upeassa uudistetussa kauppahallissa.
Tämän jälkeen siirryimme maittavalle lounaalle ravintola Larruzziin.
Lounaan jälkeen jatkoimme kävelykierrosta ihaillen mm. Guggenheim-museon rakennusarkkitehtuuria ulkoapäin ja ulkopuolella olevia taideteoksia.
Bussilla nousimme Bilbaon korkeimmalle kukkulalle ihmettelemään laaksossa sijaitsevaa kaupunkia ylhäältä käsin.
Kirjauduimme hotelliimme Ilunion, joka oli seuraavat kaksi yötä majapaikkanamme.
17.10. Tämän hotellin aamiainen ei ollut ihan samaa luokkaa kun San Sebastianissa, mutta vatsantäytettä kyllä löytyi. Pieni järkyttävä aamiaishetkikin koettiin, kun jostain tuntemattomasta syystä aamiaishuoneen seinää peittävästä rimoituksesta osa kaatui yllättäen alas lattialle.
Tämä päivä oli varattu Guggenheim-museon vierailua varten. Museo avattiin vuonna 1997 ja on kaupungin ja koko Baskimaan uuden arkkitehtuurin helmiä. Frank O. Gehryn suunnittelema mm. titaanista ja lasista rakennettu monumentti on omistettu 20. vuosisadan taiteelle.
Kävelimme hotellilta museolle ryhmässä ja jokainen sai sitten omaan tahtiin tutustua tiloihin. Omasta mielestäni siellä oli sekä hyviä, että vähemmän hyviä kohteita- niinkuin nyt yleensäkin museoissa on. Itse rakennus oli sisäpuolelta yhtä uskomattoman monitahoinen kuin ulkoapäinkin. Kokemuksena ainutkertainen.
Museovierailun jälkeen matkusti moni nauttimaan pintxos-lounaan kauppahallin notkuvan tarjonnan pariin.
Illalla olikin sitten läksiäisillallisen vuoro ja se nautittiin ravintolassa Serantes II.
Mieleenpainuvinta oli se, kun odottelimme ennen illallista osaa porukasta saapuvaksi hotellin aulaan ja heitä ei vaan kuulunut eikä saatu yhteyttä. Tilanne ratkesi sitten siihen, kun selvisi, että nämä henkilöt olivat jääneet jumiin hissiin. Loppu hyvin kaikki hyvin!
18.10. Aamiaisen jälkeen meidät kuljetettiin Bilbaon lentokentälle ja Münchenissä jälleen vaihdoimme konetta ja alkuillasta olimme lokakuisen sateisessa ja viileässä kotimaassa ja lämpimät, aurinkoisina päivinä vietetyt Baskimaan retket ja hetket siirtyivät nautittujen muistojen joukkoon.
Comments