top of page

Kalmari ja Öölanti 17.-21.5.2025

Updated: Jul 3

Kalmarin linna
Kalmarin linna


Tällä kertaa matkamme aloituspaikkana olikin Viking Linen Katajanokan terminaali, jonne matkalaiset kokoontuivat toukokuisena lauantai-iltana. Mukaan kuitenkin otettiin myös bussi tutulla Pohjolan Matka -logolla ja kuljettaja Tomi.

Siirryimme Cinderella-laivaan ja saatuamme tavarat hytteihin ja laiva lähtiessä matkaan kohti Tukholmaa olikin tullut jo ruokailun aika. Buffet-ravintolan runsaiden pöytien ääreen päätyi 24 henkilön matkaseurueestamme 11 henkilöä, loput etsivät ruokanautintoja laivan muista ruokapaikoista.


Illan ohjelma oli melko rauhallinen siitäkin huolimatta, että ajankohtaisena menossa oli sekä jääkiekkokisat että euroviisukilpailut, joissa jälkimmäisissä suomalaisartisteja oli esiintymässä kahden maan edustajina. Ne, jotka eivät jaksaneet valvoa euroviisujen parissa pitkälle yöhön, olivatkin aamulla uteliaita, kuinka laulukisoissa kävi. No, kumpikaan edustajistoista ei sitten huippu-kolmikkoon päätynyt, mutta eivät myöskään viimeisiä olleet - Ruotsi 4. (Bara bada bastu/Kaj) ja Suomi 11. (Ich komme/Erika Vikman).


Aamulla 18.5. heräsimme kauniiseen aurinkoiseen säähän Tukholman saaristossa ja pian aamiaistankkauksen jälkeen olikin edessä siirtyminen jo satamaterminaalin lähettyville parkkeeranneeseen bussiimme. Paikalle oli saapunut myös matkaoppaamme Janne Varis, jonka asiantuntevassa huomassa oli tarkoitus viihtyä pari päivää.

Janne olikin hyvin varustautunut ja pääsimme syöksymään Ruotsin historian syövereihin kuunnellen hänen kerrontaansa matkalla kohti Kalmarin kuntaa, jonka keskuspaikka Kalmarin taajama on. Sinne meille oli varattuna  kahden yön yöpyminen Best Western Plus Kalmarsund Hotelliin.


Matkan aikana vietimme kahvitauon mahtavan kokoisten voileipien kera viehättävässä Tindered Lantkökissä kauniissa rantamaisemassa.

Taukopaikan puuskainen tuuli saattoi jo hieman enteillä sään muuttumista, vaikka aurinko vielä taivaalla näkyikin. Lähestyessämme Kalmaria, historiallisesti erästä Ruotsin merkittävimpiin kuuluvaa kaupunkia, muuttui sää pilvisemmäksi ja Kalmarissa tulikin vettä taivaan täydeltä.


Ohjelmaamme kuului vielä matkapäivän päätteeksi tutustuminen Kalmarin linnaan ja sinne kiirehdimme vallihaudan siltaa pitkin tuulen ja sateen vauhdittamina.

Renessanssiajan henkeen pukeutunut paikallisopas otti meidät vastaan sisäpihalla ja hänen johdollaan tutustuimme komeaan Kalmarin renessanssilinnaan, jolla oli Ruotsin historiassa merkittävä rooli Kalmarin Unionia eli Pohjoismaiden liittoa perustettaessa vuonna 1397. Sopimus allekirjoitettiin tässä linnassa ja Unionin toimeenpanijana oli Tanskan kuningatar Margareeta I. Liittoon kuuluivat Tanskan lisäksi Norja, jonka merentakaisiin alueisiin kuuluivat tuolloin Islanti, Grönlanti, Färsaaret sekä Shetlannin ja Orkneyn saaret sekä Ruotsi, jonka hallinnassa oli Suomi. Kalmarin unionissa esiintyi sen voimassaolon aikana jatkuvasti valtataisteluja -erityisesti Ruotsi -Tanska välillä- ja lopullinen hajoaminen alkoi jo 1500- luvun alussa ja lopullisesti Ruotsi erosi liitosta Kustaa Vaasan tultua valituksi Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523.


Kalmarin linna sai nykyisen muotonsa 1890-luvun alussa, mutta linnan juuret oli perustettu jo 1100-luvulla. Keskiaikaisesta linnasta on jäljellä enää yksi torni ja tästä tilasta kierroksemme oppaan kanssa alkoi tutustumalla ensin sielä olevaan vanhan linnan pienoismalliin ja kuulemalla selostusta  linnan taustoista.

Koko linnaa ei kierroksemme käsittänyt, mutta näimme muutamia todella paksuseinäisen linnan kiinnostavista huoneista valtavine alkuperäisine  seinävaatteineen ja -maalauksineen ja mahtavine kattorakennelmineen.

Metsästyshuone
Metsästyshuone

Eräs huoneista oli erittäin paljon koristeltu, runsaasti mielenkiintoisia metsästysaiheisia seinämaalauksia ja kattorakennelmia, jopa salahuonekin siellä nähtiin. Komeassa linnansalissa

Seinät olivat paksut, siirrymme juhlasaliin
Seinät olivat paksut, siirrymme juhlasaliin

oli katettuna malliksi renessanssiajan runsastakin runsaampi pääsiäisillalliskattaus vuodelta 1586. Renessanssiaikana juhla-ateriassa käytettiin jopa eläviä eläimiä leivonnaisten sisälle piilotettuna ja sieltä ne pujahtivat ulos, kun leivonnainen leikattiin auki.

Linnansalin pääsiäiskattausta ihmettelemässä
Linnansalin pääsiäiskattausta ihmettelemässä

Kuninkaan rakastajattarella oli myös oma huoneensa, tietenkin kaukana vaimon huoneesta.

Linnavierailun jälkeen majoituimme mukavaan hotelliimme, joka sijaitsi upean vanhan tiilisen vesitornin läheisyydessä - hyvä maamerkki meille matkailijoille - Kalmarin Kvarnholmenin saarella, jossa aikoinaan on ollut vanha kaupunkikin muureineen. Illan päätteeksi taivalsimme vesisateen edelleen ropistessa läheiseen tunnelmalliseen kellariravintolaan nimeltään Källaren Kronan, jossa nautimme aluksi skagenit, pääruokana halstrattua lohta ja jälkiruuaksi omenapiirakkaa vaniljakastikkeen kera. 

Maistuva ruoka, mukava seura  ja viehättävä tunnelmallinen ympäristö oli hieno matkapäivän päätös ja uni maittoi päivän päätyttyä.

Vesitorni
Vesitorni

Maanantaiaamu 19.5. tervehti meitä aurinkoisena ja runsaan aamiaisen jälkeen olimme innolla lähdössä kohti  Ruotsin toiseksi suurinta saarta, Öölantia ja sen Färdestadenin taajamaa, jonne vuonna 1972 valmistunut, silloin Euroopan pisin, yli 6  km pitkä Kalmarsundin silta johtaa.

Kalmarsundin silta
Kalmarsundin silta

Öölannin saarella elinkeinoina harjoitetaan kalastusta, maanviljelyä sekä lampaiden hoitoa turismin lisäksi.

Öölannin saari on matala ja 137 kilometriä pitkä ja sen kapein kohta on 16 km leveä.  Saaren korkein kohta on 55 m korkea ja saari oli aikoinaan kuninkaallista metsästysmaata. Saarella on oma vaakunalippu, jossa on sinisellä pohjalla keltainen punasarvinen peuran kuva.

Tällä hetkellä saarella on n. 30 000 asukasta ja sen maakuntaeläin on satakieli ja maakuntakukka  keltainen Öölanninpäivännouto.


Matkamme suuntautui aluksi kohti saaren eteläisen kärjen Ottenbytä ja Långe Jan majakkaa.

Matkalla sinne näimme alvarimaa-aluetta (Stora Alvaret) eli laajoja kalkkikivitasankoja, jotka kuuluvat UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Kalkkikivialueita peittää vain ohut kasvillisuus.

Matkalla innostuimme laskemaan vanhoja puisia tuulimyllyjä, joita saarella on aikoinaan ollut tuhansittain tuottamassa tuulivoimaa. Nytkin näitä vanhoja siipirakennuksia näkyi tien varrella melko paljon, mikä missäkin käytössä- jopa ravintolana, mutta uudet kolmisiipiset terässiivet ovat vallanneet niiltä voimalatyöt.


Matkan teko oli osittain varsin rauhallista, milloin lintupoikueitten milloin lammaslaumojen ilmaannuttua eteen lähestyessämme saaren eteläkärkeä ja Ottenbyn aluetta.

Tämä eteläkärki on suosittu lintujensuojelualue ja siellä on Ottenbyn luontokeskus majakan lisäksi. Paikalla oli nytkin runsaasti lintubongareita kiikareidensa kera ja oli kyllä lintujakin - ainakin monensorttisia hanhia!

40 metriä korkea majakka Långe Jan on rakennettu vuonna 1785 ja on edelleen toimiva majakka ja eräs Ruotsin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Majakka oli vielä suljettuna, kun olimme paikalla, mutta ehti avautua hetki ennen poistumistamme ja muutama reippaimmista ehti sielläkin pikaisesti piipahtaa.

Långe Jan
Långe Jan

Saaren eteläkärjestä siirryimme saaren keskivaiheille vuonna 1816 perustettuun Borgholmin       taajamaan, jossa meillä oli hetki aikaa kierrellä tutustumassa keskustaan. Itse ehdin käydä pullakahvilla ”Fikan”, pienessä sekatavarakaupassa  ja kurkistamassa komean kirkon sisälle ennenkuin matkamme jatkui kohti Sollideniä.

Borgholmin kirkko
Borgholmin kirkko

Sollidenin upea italialaistyylinen huvila toimii kuningasperheen kesäresidenssinä ja on rakennettu v. 1906 kuningatar Viktorian toimesta. Nykyinen kuningas ei ollut muistanut tulla paikalle meitä vastaanottamaan… joten kiertelimme sitten ihailemassa huvilan ympärillä olevia kauniita erilaisilla vaikutteilla tehtyjä puutarha-alueita. Nautimme täysin siemauksin poluilla käyskentelystä aurinkoisessa säässä lintujen laulaessa ja ihmettelimme kukkasia sekä erilaisia hienoja veistoksia hyvin hoidetuilla puutarha-alueilla.                                                                                                                                                                                                                                                

             

Solliden
Solliden

                                                                                                                                                                         


Puutarhakierroksen jälkeen siirryimme läheiseen  Kaffetorpet-kahvila-ravintolaan lounaalle ja lihapulla-annokset nautittuamme jatkoimme matkaa tutustumaan vierellä sijaitseviin Borgholmin renessanssilinnan raunioihin.

Kaffetorpetissa piti käydä kaapissa...
Kaffetorpetissa piti käydä kaapissa...

Tämänkin massiiivisen puolustuslinnan juuret ovat 1100-luvulla ja sen loisto päättyi tulipaloon v. 1806.

Pienoismalli Borgholmin renessanssilinnasta
Pienoismalli Borgholmin renessanssilinnasta

Linnan raunioita
Linnan raunioita

Tämän mielenkiintoisen rauniokäynnin jälkeen Öölanti-päivämme olikin täynnä ja palasimme takaisin Kalmariin ja hotelliimme. Ilta oli vapaa ja sen jokainen vietti valitsemallaan tavalla.


Tiistaina 20.5. edessä oli paluumatka Tukholmaan samaa reittiä, mitä olimme tulleetkin.

Hieman jouduimme tietyön takia poikkeamaan kiertotielle, mutta se ei mitenkään haitannut aikatauluamme vaan päinvastoin saimme ihailla upeassa auringonpaisteessa kylpeviä Ruotsin maaseutumaisemia, kauniita pikkukyliä ja järvenrantoja.


Taukopaikkana oli sama Tindered Lantkökin kahvila ja tällä kertaa aurinkoinen terassi kutsui nauttimaan  sämpyläkahvimme sinne. Samalla saatoimme ihailla vieressä olevaa järveä ja kaunista keväisen vihreää luontoa.

Matkamme eteni Tukholmaan ja satamaan, jossa Cinderella-laiva meitä jo odotti. Tälläkin kertaa jokainen etsi laivalta ruokansa mieleisestään paikasta ja illanvietossa ehdimme vielä rupatella katsellen laivaravintolan esityksiä ja kuunnellen musiikkia ja jopa pientä yhteistanssia naisporukan kesken harjoitimme ennen nukkumaan vetäytymistä.


Keskiviikkona 21.5. laivamme rantautui Helsingin Katajanokan laiturille ja matkalaiset hajaantuivat koteihinsa Ruotsin pitkän historian hallitsijoita (mm. Mauno Ladonlukko, Kustaa Vaasa, Sigismund, Kristiina, Kaarlet  jne) ja kapinoita (Engelbrekt, Dacke) mielessään kertaillen ja kokemaansa matkaa muistellen.


Kiitokset kaikille mukanaolleille matkailijoille sekä huippuoppaallemme ja -kuljettajallemme!


 
 
 

Comments


Copyright © VR Matkailijat ry 2025

bottom of page