top of page

MATKA ATEENAAN - LÄNSIMAISEN SIVISTYKSEN JUURILLE 21. - 28.4.2018

Updated: Mar 10, 2019

Lauantaiaamuna 21.4. suuntasimme ajoissa kohti Helsinki -Vantaan lentokenttää ja kaksikymmentäseitsemän ryhmämme matkailijaa nousi Norwegianin koneeseen ja matkasi Ateenan lentokentälle. Siellä matkatoimisto MatkaPaletin omistaja Päivi Tossavainen otti meidät hoiviinsa ja luotsasi bussiin, joka kuljetti meidät Ateenan keskustaan hotelli Arethousaan.

Huoneita emme vielä aikaisesta saapumisestamme johtuen saaneet vaan laukkumme sijoitettiin kahteen vapaana olevaan huoneeseen ja tervetulotilaisuuden jälkeen saimme ensituntumaa vanhan kaupunginosan Plakan kujiin ja etenimme näiden kautta päätyen Monastirakin aukion läheisyydessä sijaitsevaan ruokailupaikkaamme nimeltään Taverna Thanasis. Pääsimme heti kreikkalaisen keittiön herkkuihin käsiksi, salaatin, tsatsikin ja paikan erikoisuuden kebab-pötkön nautiskelulla. Aterian jälkeen ei varmasti kenellekään jäänyt nälkä.




Sunnuntaina 22.4. aloitimme kaupunkiin tutustumisen sijoittumalla läheisen Syntagma-aukion parlamenttitalon edustalle kadun varteen katselemaan sankarihautaa vahtivien vartijoiden erikoista vahdinvaihtorituaalia. Hienoissa kansallisasuissa olevien vartijoiden tupsut lakeissa ja kengissä vaan heilahtelivat, kun nämä vahdit suorittivat monimutkaisten askelsarjojen kautta vaihtonsa. Näin sunnuntaina rituaali oli näyttävämpi, sillä mukana oli myös iso soittokunta. Mielenkiintoista oli myös se, että vahdeilla oli “vaatevahdit”, jotka aina liikesarjan päätyttyä kävivät ojentamassa tupsut oikeaan järjestykseen. Kovin kauaa helteisellä kadulla ei kuitenkaan jaksanut olla, sillä Ateena päätti helliä meitä normaalia lämpimämmän sään muodossa heti matkaviikkomme alusta alkaen.



Seuraavaksi siirryimme kävellen kohti Akropoliin kukkulaa, joka kohoaa n. 90 metriä korkeammalle ympäröivästä tasangosta. Ennen sinne nousemista tutustuimme vuonna 2009 avattuun mahtavaan Akropolis-museoon, joka avasikin mukavasti kukkulan ja sen temppeleiden historiaa. Joukkoamme saapui opastamaan suomalainen auktorisoitu Akropolis-opas Maarit Nieminen, jonka asiantuntevalla johdolla hivuttauduimme rauhallisesti ylös kukkulalle ihaillen matkalla mm. antiikin kreikkalaisen teatterin syntypaikkaa, Dionysoksen teatteria ja Herodes Atticuksen odeionia, musiikkiteatteri-näyttämöä, ennen saapumistamme monumentaaliselle porttikäytävälle ja Propylaian portille. Portin takaa löytyi sitten suuri alunperin jo 438 eaa. jumalatar Athenen kunniaksi marmorista rakennettu Parthenonin temppeli - tämän sittemmin monta tuhoa ja uudistusta nähneen ja nyt korjauksen alla olevan doorilaistemppelin jäänteet sekä pienemmät Niken temppelin ja Erekhteionin rauniot. Pahimman tuhon Parthenon kärsi v. 1687 venetsialaisten taholta ja vielä 1800-luvun alussa sen upeita veistoksia kuljetettiin Englantiin ja näitä on edelleen esillä British Museumin tiloissa. Kukkulalta paluun jälkeen siirryimme ruokailemaan aitoon paikalliseen musiikkitavernaan nimeltään Klimataria. Täällä maiskuteltiin monenlaisia hyvin haudutettuja liharuokia samalla kuunnellen paikallista musiikkia ja seuraten paikallisten tanssisuorituksia.



Maanantaina 23.4. bussi vei meidät Pireuksen satamaan ja nousimme isoon risteilyalukseen matkataksemme kokopäiväretken muodossa tutustumaan Saronin lahden alueelle kolmeen erilaiseen suosittuun saareen.

Ensimmäinen kohteemme oli Hydran saari. Saari on 20 km pitkä ja 1,5-6 km leveä - pinta-ala 52 neliökm. Sen satamassa kaupunki nousi amfiteatterin muotoisena lahden rantamilla. Saaressa on moottorit kiellettyjä lukuunottamatta paria kaupungin omistamaa pientä tavarankuljetusautoa. Näin ollen ensimmäisenä satamassa pisti silmään pitkä rivi juhtia. Nämä aasitaksit värikkäine huopineen seisoivat rivissä odottamassa asiakkaita. Kaikki tavarankuljetukset kaupungin kapeilla kujilla hoidettiin aasien ja muulien avulla. Täällä saarella ei haissut pakokaasut vaan tuoksut olivat vähän eläimellisemmät. Kaupungin eräänä nähtävyytenä on vanha 1800- luvun alkuperäisessä sisustuksessa oleva apteekki.

Seuraava vierailusaari oli nimeltään Poros. Tämän pienen saaren (23 neliökm) erottaa mantereesta 300 metriä leveä salmi.Tästä saaresta jäi mieleen ylhäällä portaiden yläpäässä siajitseva komea kellotorni ja saaressa on myös merkittävä laivastosatama. Saarella sijaitsee eräs antiikin aikaisista Poseidonin temppeleistä.


Viimeisenä saarikohteenamme oli Aeginan saari, joka oli näistä kolmesta suurin, 87 neliökm. Tästä saaresta löytyvät antiikin aikaisen Apollonin temppelin rauniot, mutta nykyisin se on erityisesti tunnettu pistaasipähkinöistään. Rantakadulla olikin houkuttimena pitkä rivi erilaisia pistaasituotteiden myyjiä kojuissaan. Monenlaista maistiaista oli tarjolla ja ostoskasseihin siirtyi tuliaisiksi vietäviä pähkinöitä ja pistaasipestoa ja -levitettä. Laivamatkan aikana ruokailimme laivassa ja paluumatkalla Ateenaan seurasimme laivan tiloissa kreikkalaisia musiikki- ja tanssiesityksiä.


Tiistai 24.4. Ateenan kulinaaristen kujien retkeä varten iso ryhmämme piti jakaa kolmeen osaan. Itse kuuluin toiseen ryhmään, joka lähti kierrokselle tiistai-iltapäivällä. Ensimmäinen ryhmä teki oman tutustumisensa aamupäivällä ja kolmas ryhmä pääsi kierrokselle vasta perjantaina. Pienissä vierailutiloissa käydessämme ymmärsimme hyvin, ettei koko ryhmä olisi voinut kerralla kierrosta suorittaa.

Kierroksella näimme upeita maustekauppoja ja makkara-ja juustotiskejä. Kauppahallissa tarjonta oli varsin erilaista verrattuna Helsingin kauppahalleihin, lihapuolella esimerkiksi lampaanpäät ja mahalaukut. Kalatiskeillä oli myös monenlaisia oudompia mereneläviä, mustekaloja, kalmareita ja kalatkin erosivat kotimaisista kaloista. Hedelmä- ja vihannestori haki runsaudessaan ja värikkyydessään vertaistaan.

Makumaailmoihin kierroksen aikana pääsimme tutustumaan monella maistiaisella esim. makkaroita, juustoa, ouzoa, oliiviöljyä, gyros pitaa ja unohtamatta pientä makeaa palaa.

Varsinainen ruokailu tapahtui paikallisten suosimassa “salakapakassa”. Varsin erikoinen paikka, mutta ruoka oli kreikkalaiseen tapaan oikein maistuvaa ja sitä oli runsaasti. Hotellille paluumatkalla oma ryhmämme päätyi vielä maistelemaan paikallisia oluita kolmen eri merkin verran.


Keskiviikkona 25.4. suuntasimme bussilla pois Ateenan keskustasta. Ensimmäisenä kohteena oli Mesogian viinialue ja Markopoulossa sijaitseva Papagiannakoksen viinitila. Täällä upeassa uudessa tuotantotilarakennuksessa pääsimme maistelemaan seitsemää erilaista viiniä. Viininjumala Dionysoskin olisi varmasti pitänyt näistä viineistä.

Viinirypäleitä on käytetty ruokana jo 300 000 vuotta sitten ja vanhin löydetty viini on ollut 5000 vuotta vanhaa. Itseäni yllätti se, että viiniköynnös ulottaa juurensa jopa 30 metrin syvyyteen vettä hakeakseen.


Seurasimme myös viinin pullotusta.Tilan pullotuskoneella täytetään 3000 pulloa tunnissa. Maistelutilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus ostaa mukaansa mieluisinta viiniä.

Viinitilalta jatkoimme matkaa Lavrion satamakaupungin kautta kohti Sounion niemimaata. Siellä kävimme ihailemassa kauniin Poseidonin temppelin jäljellä olevaa pylväistöä. Niitä oli jäljellä 16 kappaletta, aikanaan 34 pylvästä omistaneesta temppelistä. Nykyinen temppeli on rakennettu n. 444 eaa. Paikka, jossa temppeli sijaitsee on ensimmäinen, jonka mereltä Attikan niemimaalle palaavat näkevät ja juuri siksi upea niemi on valittu merenjumalan temppelin paikaksi.


Niemimaalta palasimme Vougliagmenin kautta mutkaista rantatietä pitkin kulkien läpi Ateenan Rivieran takaisin Attikan pääkaupunkiin ja päädyimme Pireuksen satamaan ruokailemaan upeasti rannalla sijaitsevaan kalaravintolaan. Täällä nautimme maistuvia erilaisia mereneläviä illalliseksi.


26.4. torstaina suuntasimme kävellen läheisen parlamenttitalon vieressä sijaitsevaan Kansallispuutarhaan, alunperin Kuninkaalliseen puutarhaaan. Tämä suuri puisto on upea viherkeidas Ateenan vilkkaassa keskustassa. Puistossa on erilaisia mahtavia puita, monenlaisia kukkasia, appelsiinilehto, kultakala/karppiallas, pieni eläin/lintutarha ja kilpikonnia liikkui vapaanakin puiston alueella. Rauhallisia istumapaikkoja ja pergoloita löytyi joka makuun. Alueelle on myös siirretty paljon antiikin aikaisia jäänteitä. Kävelimme puiston läpi päätyen ihailemaan Zappeionia, suurta rakennusta, joka nykyisin toimii tapahtumakeskuksena, mutta on toiminut myös olympiakylänä (v.1906) ja Ateenan vuoden 2004 olympialaisissa se oli lehdistökeskuksena. Tämän jälkeen kävimme vielä katsomassa vuoden 1896 olympialaisten pitopaikkaa. Tämä stadion on maailman vanhimpia urheilustadioneita ja se on rakennettu Ateenan antiikin aikaisen stadionin raunioiden paikalle nykyaikaisia olympialaisia varten. Sen marmoriset katsomot on hevosenkengän muodossa eli katsomot eivät ole nykymalliin neljällä eri puolella, vaan vain kolmella seinustalla. Vuoden 2004 olympialaisissa areena toimi maratonin maalipaikkana.


Lopuksi siirryimme taide-elämysten ääreen Benakin taidemuseoon.  Antonis Benakis perusti museon isänsä muistolle. Keräilijänä kunnostautunut Benakis lahjoitti museon Kreikan valtiolle.Taidemuseon kokoelmiin kuuluu suuri määrä kreikkalaista taidetta esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. Lisäksi siellä on runsaasti aasialaista taidetta. Museon näköalaravintolassa vietimme myös päivän ruokailuhetken.


Perjantai 27.4. oli suurella osalla ryhmää vapaapäivä. Kolmas ryhmä kävi näet tänään tutustumassa kulinaarisiin kujiin. Heillä vastaava vapaapäivä oli ollut tiistaina. Illalla kaikki kokoontuivat vielä Plakaan yhteiselle läksiäisillalliselle, joka vietettiin lämpimässä säässä taivaan alla kuutamossa. Kreikkalainen musiikki soi ja ruoka kyytipoikineen maistui. Matka oli päätöksessä.


28.4. lauantaiaamuna aamiaisen jälkeen bussi kuljetti meidät Ateenan kentälle. Jätimme haikeat hyvästit Päiville ja Helmille. Viikon monipuolinen ohjelma oli koettu ja kotimatka sujui nopeasti muistellessa viikon tapahtumia.


Lämpimin matkaseurakiitoksin Tuija Siekkinen







70 views0 comments

Comments


bottom of page